SRV

SRV Vuosikertomus 2017

SRV YRITYKSENÄ

SRV on rohkea rakennusalan kehittäjä ja uudistaja. Haluamme tarjota parhaan asiakaskokemuksen kaupunkikeskusten rakentajana ja olla alan innostavin työpaikka. Aito yhteistyö ja innostus tekemiseen näkyvät jokaisessa kohtaamisessa kanssamme. Olemme vuonna 1987 perustettu pörssiyhtiö, ja toimimme valituissa kasvukeskuksissa Suomessa, Venäjällä ja Virossa. Liikevaihtomme vuonna 2017 yli 1,1 miljardia euroa. SRV:ssä työskentelee reilu 1 000 ihmistä, ja lisäksi työllistämme hankkeissamme lähes 4 000 alihankkijan verkoston.

LUE LISÄÄ

 

VUOSI 2017 LUKUINA

Liikevaihdon jakautuminen 2017 (%)
1,1 miljardia euroa

Operatiivinen liikevoitto2 ja liikevoitto (milj. euroa)


Rakennusjätteen hyötykäyttöaste3 (%)


0

Tulouttamaton tilauskanta, milj. euroa

0    0

kokonaisenergian kulutus, Mwh ja                               Hiilidioksidipäästöt, tonnia

0

TR-mittausten keskiarvo SRV:n työmailla, %

0    0

Oma henkilöstö / Henkilöstö työmailla keskimäärin 2017

1 Osuus Suomen liiketoiminnan liikevaihdosta.
2 Yhtiön toiminnan vertailukelpoisuuden lisäämiseksi tuloksen osalta otettiin 20.7.2017 alkaen käyttöön uusi operatiivisen liikevoiton -käsite, joka eroaa virallisesta IFRS-liike­voitosta siinä suhteessa, että siitä on poistettu Venäjän liiketoiminnan rahoituksellisiin eriin sisältyvät laskennalliset valuuttakurssierot ja niiden mahdolliset suojausvaikutukset. Toimintavaluutta muuttui syyskuussa 2016, joten 2013–2015 luvuissa eivät näy valuutta­kurssierot ja niiden mahdolliset suojausvaikutukset.
3 Suomen työmailla. Raportoidut määrät eivät sisällä purkujätteitä eivätkä maa-ainesjätettä.

Toimitusjohtajan katsaus

SRV:n vuosi 2017 oli ansaitusti nimetty juhlavuodeksi. Samalla kun Suomi täytti 100 vuotta, SRV:stä tuli virallisesti 30-vuotias. Välillä on hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mitä kaikkea on saatu aikaan. SRV:n tarina on upea osoitus suomalaisesta peräänantamatto- muudesta, yrittäjyydestä ja ammattitaidosta.

LUE LISÄÄ

Vetovoimaisten kaupunkien kehittäminen on yhteistyötä

Kehittyvät ja vetovoimaiset kaupunkikeskukset ovat SRV:n strategian ytimessä. Yhteistyö eri tahojen, kuten kaupunkien, sijoittajien, rahoittajien ja suunnittelijoiden kanssa on avainasemassa, kun kaupungeista tehdään entistä parempia paikkoja elää.

Lue lisää

Vetovoimaisten kaupunkien kehittäminen on yhteistyötä


Kehittyvät ja vetovoimaiset kaupunkikeskukset ovat SRV:n strategian ytimessä. Yhteistyö eri tahojen, kuten kaupunkien, sijoittajien, rahoittajien ja suunnittelijoiden kanssa on avainasemassa, kun kaupungeista tehdään entistä parempia paikkoja elää.

Yksi esimerkki toimivasta yhteistyöstä löytyy Tampereelta, jonka ydinkeskustaan rautatien päälle nousee lähivuosina kokonaan uusi kaupunginosa, Kansi ja Areena. Uusi kaupunginosa liittää yhteen Tampereen itä- ja länsipuolen. Junarata saa kannen, jonka päälle nousevat yli 13 000 katsojapaikan areena, sen yhteyteen rakennettava hotelli, kasino ja kaupungin korkeimmat tornitalot.

”Kansi ja Areena -hanke on osoittanut, että kokoamalla yhteen erilaisia toimijoita, joilla on sama päämäärä, saadaan aikaan kokonaisuus, joka muuten olisi mahdoton toteuttaa”, toteaa Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen.

Kasvukeskuksiin rakennetaan ennätysmäärä asuntoja kaupungistumisen vuoksi – onko asuntokuplan vaaraa näkyvissä?

Pääkaupunkiseudusta, Tampereesta, Turusta, Oulusta ja Jyväskylästä on tullut Suomen kasvuviisikko, jossa väestö kasvaa, talous toipuu ja asuntokauppa käy. Kaupunkeihin hakeutuu koko ajan enemmän ihmisiä joko opintojen, töiden, palveluiden tai elämänlaadun vuoksi.

Lue lisää

Kasvukeskuksiin rakennetaan ennätysmäärä asuntoja kaupungistumisen vuoksi – onko asuntokuplan vaaraa näkyvissä?


Pääkaupunkiseudusta, Tampereesta, Turusta, Oulusta ja Jyväskylästä on tullut Suomen kasvuviisikko, jossa väestö kasvaa, talous toipuu ja asuntokauppa käy. Kaupunkeihin hakeutuu koko ajan enemmän ihmisiä joko opintojen, töiden, palveluiden tai elämänlaadun vuoksi.

”Kaupungistuminen jatkuu voimakkaana lähivuodet, enkä usko, että sen jälkeenkään kaupungistumisasteen kehittymiseen tulee suurta muutosta”, sanoo HYPOn pääekonomisti Juhana Brotherus.

Suomen nopea kaupungistuminen vaikuttaa vahvasti kasvukeskusten asuntomarkkinoihin: uusia asuntoja rakennetaan ennätyksellisen vilkkaasti, kaupungit tiivistyvät ja asuntojen hinnat nousevat. Viime kuukausien aikana Ruotsissa on uutisoitu asuntojen hintojen laskusta. Miten Suomessa käy? ”Uskon, että pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa asuntojen hinnat nousevat edelleen noin kahden prosentin vuositahtiin, koska kysyntä kasvaa nopeasti. Sen sijaan muuttotappioalueilla asuntojen hinnat laskevat”, Brotherus sanoo.

Kaupungistuminen nurja puoli on se, että asuntomarkkinat jakautuvat Suomessa kahteen kastiin. Asuntojen hintojen vuoksi Suomessa on meneillään myös suomalaisten varallisuuden kaksiajako. Tämä saattaa puolestaan hidastaa kaupungistumista: kasvukeskuksissa olisi töitä, mutta kaupunkiin ei ole välttämättä varaa muuttaa.

 

KANSAINVÄLISTÄ MONIOSAAMISTA TYÖMAILLA

SRV:n työmailla työskentelevistä 24,9 prosenttia on ulkomaalaisia työntekijöitä. Heistä suurin osa on töissä aliurakoitsijoilla. Yksi yrityksistä on puolalainen rakennusaputöitä tarjoava Real Construct, joka on tehnyt yhteistyötä SRV:n kanssa jo 10 vuoden ajan muun muassa Biomedicumin, Helsingin kaupunginteatterin sekä Aalto-yliopiston uuden kampusrakennuksen työmaalla.

Lue lisää

Kansainvälistä moniosaamista työmailla

SRV:n työmailla työskentelevistä 24,9 prosenttia on ulkomaalaisia työntekijöitä. Heistä suurin osa on töissä aliurakoitsijoilla. Yksi yrityksistä on puolalainen rakennusaputöitä tarjoava Real Construct, joka on tehnyt yhteistyötä SRV:n kanssa jo 10 vuoden ajan muun muassa Biomedicumin, Helsingin kaupunginteatterin sekä Aalto-yliopiston uuden kampusrakennuksen työmaalla.

”Projektista riippuen keräämme kokoon porukan, joka pystyy tekemään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia rakennustöitä. Esimerkiksi muurarin tulee pystyä tekemään ammattitaitoisesti myös tasoitusta ja raudoitusta. Kun henkilö lähtee ulkomaille töihin, hän on siellä pari kuukautta kerrallaan”, Real Constructin Suomen aluejohtaja Andrzej Daszynski kertoo.

Yritys on saanut hyvää palautetta erityisesti turvallisuusasioiden hyvästä huomioimisesta. ”Työmiesten turvallisuus on kyllä yksi pääasioista, sillä kukaan ei halua loukkaantua. Kotitoimistolla Krakovassakin työturvallisuusasiat ovat esillä joka päivä. On tärkeää, että työmiehet ymmärtävät kaikki turvaohjeet käytännössä”, Daszynski painottaa.

 

Keilaniemen tornitalojen suunnitelmia muokattiin asiakkaiden toiveiden perusteella

Espoon Keilaniemeen on suunnitteilla Suomen korkeimmat asuintalot, joiden suunnitelmia on muokattu vastaamaan asukkaiden tarpeita. SRV on järjestänyt syksyn 2017 aikana työpajoja Keilaniemen asunnoista kiinnostuneille. Niissä on pohdittu muun muassa asuntojen pohjia ja yhteiskäyttötiloja.

 

Lue lisää

Keilaniemen tornitalojen suunnitelmia muokattiin asiakkaiden toiveiden perusteella


Espoon Keilaniemeen on suunnitteilla Suomen korkeimmat asuintalot, joiden suunnitelmia on muokattu vastaamaan asukkaiden tarpeita. SRV on järjestänyt syksyn 2017 aikana työpajoja Keilaniemen asunnoista kiinnostuneille. Niissä on pohdittu muun muassa asuntojen pohjia ja yhteiskäyttötiloja.

Työpajojen perusteella tärkeintä tuleville asukkaille on hyvä sijainti, kulkuyhteydet, asunnon toimivuus arjessa ja näkymät”, projektipäällikkö Terttu Peltonen kertoo.

Työpajojen aikana noin 20 osallistujalle annettiin tornitalojen asuntojen pohjapiirrokset kommentoitavaksi. Yksi työpajoissa esitetty konkreettinen toive oli se, että huoneiston ovelta pitäisi näkyä suoraan olohuoneeseen, jonka ikkunoista siintää kauniit merimaisemat. Myös ikkunoiden kokoa haluttiin kasvattaa.

”Kyselyiden ja työpajojen tuloksia on käyty huolella läpi yhdessä SRV:n asiantuntijoiden ja SARCin arkkitehtien kanssa. Tulosten perusteella asuntopohjia on hiottu vastaamaan asiakkaiden odotuksia, ikkunoiden kokoa on kasvatettu ja kylpyhuoneiden viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta kehitetty”, Peltonen kertoo.

NAISTENKLINIKAN PERUSKORJAUS PALVELEE KOKO PERHETTÄ

URHON TAKAPIHALLA ON OMA METROASEMA

Espoon Koivusaaren metroaseman naapurissa asuva 8-vuotias Urho on päässyt seuraamaan aseman rakennustöitä alusta lähtien suoraan kotitalonsa ikkunasta. Aluksi työmaan räjäytystyöt pelottivat tuolloin pientä poikaa. Niinpä työmaapäällikkö Reima Liikamaa ja aluevastaava Jussi Lahti kävivät lahjoittamassa Urholle nimikoidun työmaakypärän ja kuulosuojaimet. Tämä oli alku hyvälle yhteistyölle, ja naapureihin pidettiin tiivistä yhteyttä läpi rakennusajan.

Lue lisää

Urhon takapihalla on oma metroasema

Espoon Koivusaaren metroaseman naapurissa asuva 8-vuotias Urho on päässyt seuraamaan aseman rakennustöitä alusta lähtien suoraan kotitalonsa ikkunasta. Aluksi työmaan räjäytystyöt pelottivat tuolloin pientä poikaa. Niinpä työmaapäällikkö Reima Liikamaa ja aluevastaava Jussi Lahti kävivät lahjoittamassa Urholle nimikoidun työmaakypärän ja kuulosuojaimet. Tämä oli alku hyvälle yhteistyölle, ja naapureihin pidettiin tiivistä yhteyttä läpi rakennusajan.

Haastavalla työmaalla rakennettiin 30 metriä merenpinnan alapuolella ja tiukalla aikataululla. SRV:n Koivusaaren metroasema valittiinkin ansaitusti vuonna 2015 Vuoden Työmaaksi. Tärkeässä asemassa oli myös hyvien naapurisuhteiden ylläpitäminen.

”Työmaa muutaman metrin päässä naapurista venytti kyllä asukkaiden hermoja, mutta SRV:n kanssa asiat hoituivat aina tosi mallikkaasti. Saimme ihan parasta palvelua”, Urhon isä Kari kertoo tyytyväisenä.

Haastattelun päätteeksi kaikkia tietenkin kiinnostaa, jättikö Koivusaaren rakennusprojekti Urhoon jonkinlaisen rakennusalan kipinän?

”Minä haluan tulla isona työmieheksi, kokiksi ja jäänmurtajaksi”, Urho listaa hymyssä suin ja asettaa työmaakypärän päähänsä.

 

LAPINMÄENTIEN GRANIITTILEVYJÄ HYÖDYNNETÄÄN UUSISSA JULKISIVUISSA

 

SRV:n Helsingin Munkkivuoressa sijaitseva Lapinmäentie-hanke otti jälleen askeleen eteenpäin, kun korttelin uudistaminen aloitettiin lokakuussa mittavalla purku-urakalla. Tavoitteena on hyötykäyttää 95 prosenttia purkujätteestä.

Lue lisää

Lapinmäentien graniittilevyjä hyödynnetään uusissa julkisivuissa

SRV:n Helsingin Munkkivuoressa sijaitseva Lapinmäentie-hanke otti jälleen askeleen eteenpäin, kun korttelin uudistaminen aloitettiin lokakuussa mittavalla purku-urakalla. Tavoitteena on hyötykäyttää 95 prosenttia purkujätteestä.

Pohjola-talona tunnettu vanha päärakennus, A-torni jalustaosineen, jää paikalleen ja saneerataan. Muut osat puretaan suurelta osin kellarin pohjalaattaa myöten ja säilyvien tilojen kuten uima-allastilan osalta puiston tasoon asti, yhteensä lähes 45 000 neliömetriä. Tontille nousee seuraavien vuosien aikana yhteensä 7 asuintornia.

Purku-urakan odotetaan valmistuvan kesällä 2018. Siihen mennessä alueelta on poistettu esimerkiksi betoni- ja tiilijätettä noin 130 000 tonnia. ”Vaikka purkujätettä ajetaan suurilla 50 kuutin konteilla, sitä ajetaan yhteensä yli 1 000 kuormaa”, pohtivat suunnittelupäällikkö Henri Nyroos ja projektipäällikkö Kimmo Hyry. Muita jätejakeita kertynee vajaat 20 000 tonnia. ”Julkisivun graniittilevyjä irrotetaan ehjänä noin 1 500 kuutiota. Niitä hyödynnetään säilyvän osan uusissa julkisivuissa ja pihalla porttiaiheessa”, kertoo Nyroos.

 

Mitä Ilveksen ja Tapparan pelaajat odottavat Kannelta ja Areenalta?

Hallinto

SRV:n hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, SRV:n yhtiöjärjestykseen sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin 2015. SRV:n osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä, ja yhtiö noudattaa sen antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä sekä Finanssivalvonnan määräyksiä.

LUE LISÄÄ

VUOSIKATSAUS JA TILINPÄÄTÖS

Lataa SRV:n vuosikatsaus ja tilinpäätös alla olevista linkeistä.

Lataa vuosikatsaus Lataa tilinpäätös